New shoes!!

Heipsan!

 

Viimeistä kesäloma(työloma)viikkoa viedään ja ens viikolla pitäis rantautua tampereelle. Mun kesään piti sisältyä työtä, treeniä, kavereita ja enkkua.... Kaikki muut oon suorittanu loistavasti, mutta enkku ja kaverit on todella jääneet vähemmälle. Arki täällä kouvolassa on muodostunu siitä että ensin oon päivän töissä ja sit illan salilla, jonka jälkeen nukkumaan ja sama ralli jatkuu seuraavana päivänä ja viikkona! Vapaapäivät on menny vaihtelevasti kotona, kuten tänään, ja joskus kun oon oikein ryhdistäytyny oon ehkä jaksanu nähdä kavereitakin, paljon oon kuitenkin menny noilla vapailla myös Tampereelle treenailemaan.

Enkkua en oo suoraan sanottuna lukenut yhtään. Oon nyt jo pienessä paniikissa, sillä mulle annettiin mm. tenttipaketti, aineiden aihelista, kauhea liuta nettisivuja joissa ois voinu harjotella mm. kuullun -ja luetun ymmärtämisiä ja vanhoja YO-vihkoja ois saanut halutessaan ottaa. No, tenttipaketti tekemättä, ensimmäistä aihettakaan en oo listalta kattonu mistä pitäis jotain kirjottaa, nettisivujen osoitteita en edes tainnut keväällä kirjottaa ylös ja muistaakseni YO-vihkotkin jäi ottamatta... Tällä hetkellä onkin sellanen fiilis, että kunhan tän postauksen saan valmiiksi niin meen heti ettimään ne jossain muuttolaatikoissa olevat enkunkirjat! Näin oon tosin ajatellu jo monta kertaa aikasemminkin...

 

Oon niin innoissani taas että pääsen takasin tampereelle omiin pikku kuvioihini! Alkusyksy tulee tosin olemaan mielenkiintonen asumisjärjestelyiden kannalta, kunnes pääsen 1.10 aivan uuteen asuntooni muuttamaan! Eiköhän näistäkin tulevista haasteista taas selvitä ;)

 

Pääsin jo viimeksi sanomaan, että taisin ostaa uudet kengät Rukalla ollessani. Sinänsä valehtelin sillä unohdin että itseasiassa ostin kahdet kengät. Toiset Kouvolasta juuri ennen lähtöä Rukalle ja toiset sieltä paikanpäältä! Kouvolasta ostin söpöt mustat mokkanahkaiset varrettomat loppukesän ja alkusyksyn ''tossukat'', ne muistuttaa oikeestaan vähän balettitossuja! En muistanut ottaa kuvia.. Mutta nää jälkimmäiset on todella mun uudet rakkaat, vanhoja rakkaita tietenkään unohtamatta!

Aste nimisestä kaupasta löysin upeat nilkkureiden Range Roverit! TÄYDELLISET! En ees tienny että UGG tekee muitakin kun niitä teletappikenkiä...

Sisältä ja päältä nahkaa, puinen korko ja päkiän kohdalla pehmikkeenä ihana lampaankarva! :)

 

 

 

 

 

 

Onko se oikein

 mulla menee elämä ja mä mietin

 et mä en haluu olla mä ja mä pyörin mun pientä ympyrää.

 Onko se oikein

 sä et mitään menetä jos se itkee

 ei sua kukaan herätä

 ja mä pyörin mun pientä ympyrää

 

 

Reissuelämää

Nyt kun on n. 800km matkaa edessä ja luppoaikaa vaikka muille jakaa, niin aattelin ottaa koneen esille ja käydä välillä täälläkin. :) Rukaviikon jälkeen suunta on kotia kohti, nyt jo kaiho rinnassa..

Kahden vuoden kärsivällinen odotus palkittiin, kun pääsin vihdoin laskemaan Kitkan villit kosket, joihin pääsee vasta täysi-ikäisenä (tässä poikkeustapauksessa reilut pari viikkoa nuorempana). On vaikeeta kuvailla niitä fiiliksiä, mitkä on kun ollaan ihan kosken suulla menossa isoimpiin kuohuihin ja stoppareihin.. Se on vaan itse koettava ja todella suosittelen jos yhtään on kiinnostusta ja uskallusta!! Käveltiin myös monia kivoja päiväreittejä ihanissa maisemissa ja tuoksuissa. Ehkäpä sitä karhunkierrosta eli 82km reittiä sitten ens tai seuraavana kesänä uskaltaisi itsekin yrittää, niin monta pitkänmatkanvaeltajaa poluilla taas näkyi että rupes vähän kutkuttamaan... Tän pidempää referaattia en taida kirjotella, sillä kone on täynnä toinen toistaan kivempia kuvia :)

MAANANTAI 29.7

Kiutakönkään ympäristössä reitillä nimeltä Könkään keino: Ylempi hiidenlampi, jossa myös eräät harrastivat uimista...

Samalla reitillä haluttiin välttämättä kerätä jo kertaalleen kerättyjä kaarnikoita (kiitos minun)

Kiutakönkään äärellä! Äiti! <3 (verratkaa ponkkareita ;))

                           

                              TIISTAI 30.7                              

Tehtiin matkaa juomapadalle(hiidenkirnu), joka kuuluu maailman kolmen suurimman hiidenkirnun joukkoon. Kyseinen paikka sijaitsee siis Sallassa.

Matkalla tuli vastaan Riekon pesä, jonka emo oli hylännyt :(

Siinä se nyt on, Juomapata. Maisemat reitillä oli kylläkin kauniimpaa katsottavaa, kuin itse nähtävyys...

 KESKIVIIKKO 31.7

Laskemaan lähdössä!!

Täältä tullaan Myllykoski!

Hypättiin Tarun kanssa jokeen kellumaan....

.....Ja virta vei kovaa vauhtia

TORSTAI 1.8

Kahdesta huipusta kauimmainen eli Valtavaara määränpäänä, arvelkaapa kuinka pitkä matka on tuolle huipulle!

Valtavaara huiputettu!

Tän reitin jälkeen takana oli 1580 porrasta ja muutama kävelyaskel vaativassa maastossa, jossa korkeusvaihtelut 0-490m maan pinnasta...

Valtavaaran reissun jälkeen kotimatka pysähtyi reiluksi tunniksi... VADELMAPUSKIA koko rinne täynnä!!! Kuvassa ei näy rinteen jyrkkyys, oli nimittäin kunnon staattiset treenit ;D

Sellanen oli reissu! Nyt alkaa läppäristä akku loppumaan, joten ei runoilla tän enempää... Siinä kuvassa matkaa Valtavaaran huipulle oli vaan 3km, ainakin meidän mielestä näytti sekä paikan päällä, että kuvista katsottuna paljon pidemmältä taipaleelta!!

.....ostin myös ihanat kengät asteesta! Niistä kuvia myöhemmin.....

Haaveilin

...Heräsin todellisuuteen kauhunsekaisin tuntein, pelkäsin, totuin ajatukseen, uskalsin jo odottaa toivoen, pelkäsin hieman lisää, rauhotuin, olin tyytyväinen sekunnin kunnes se vietiin pois... Vaikka sitä ei olisi ollut oikeasti, toivonkipinä oli ja se oli tosi. Kuinka maailma voi ottaa jotain sellaista mitä se ei vielä edes antanut? Vaikka muu jäi vielä jäljelle, se pieni, se pienenpieni ei.

 

 

Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan?

Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan?

Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan

tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan ole edes ollut olemassakaan.

 

 





Keskellä kesää!

Kolme viikkoa kesälomaa on nyt kulutettu ja osa musta toivoo, että koulut alkais ja pääsisin takasin Tampereelle. Ei Kouvolassa mitään vikaa oo, mutta kun on tottunu asumaan yksin, käyttämään itse ruokansa, olemaan omassa rauhassa ym. on aika haasteellista taas tottua muunmuassa siihen, että joku syö sun raejuustot ja mehukeitot jääkaapista! Asianosaiset tuntekoot piston sydämessä :)

Töiden merkeissä on siis mennyt alkukesä ja niin se tulee myös jatkumaankin heinäkuun loppuun saakka, jolloin pidän ihanat palkalliset kesälomapäiväni, kaikki ne 10! Tässä juhannuksena mulla oli jopa kolmen päivän vapaat, jotka tuli tarpeeseen.Torstai aamuna lähdin tampereelle käymään. Kärsin koko aamun kauheesta vaatekriisistä, kun olin vihdoin sen selättäny niin Ida päätti ilmoittaa tarvitsevansa juuri ne kengät missä olisin ollut lähdössä... Asu meni sitten uusiksi ja koko garderobi käytiin toisenkerran läpi. Lopputulokseen olin tyytyväinen, suosittelen käymään äidin vaatekaapilla josta ainakin meillä löytyy tosikivoja vaatteita ;) Viettelin yön tampereella ja perjantai aamupäivästä lähdin kotiinpäin. Oli ihana ja piristävä reissu, KIITOS seuralleni!! <3

Kriisi ohi!

Juhannusaatto meni Juulialla iltaa istuessa. Oli mukavaa, vaikka välillä oli hermot koetuksella... :)

Sali oli eilisen ja tän päivän kiinni (Magneettikortit PLIIS!!) eli  huomenna tulee melko aggressiivinen treeni kun pääsee sinne kolmen päivän höyryt päästelemään, onneks luvassa on taka- ja etureisi, pakara, pohje -päivä!

Pää pursuaa ajatuksia kaikista tän hetkisistä tapauksista. Lomalla on kuulema aina aikaa miettiä kaikkia asioita. Mä en oo lomalla, eikä oo kauheesti tota ylimäärästä aikakaan, mutta silti on tullut mietittyä vaikka minkämoisia asioita(töissä on aikaa:)). Järjellähän ei tässä oo mitään osaa eikä arpaa, koska ihmiset on loppupelissä hyvin paljon tunteiden vietävissä. Niin, tunteiden... Vähän niinkun eläimet menee aistiensa vietävinä. Itseasiassa hyvinkin paljon sama asia. Vaikka asioita kuinka miettis niin ne ei sillä mikskään muutu, entistä enemmän vaan saa päänsä pyörälle. Onneks aika tulee näyttämään, miten asiat on tarkotettu meneviksi. Ja niin osuvaan tilanteeseen Erin laulaa uudella levyllänsä:

Nyt annan maani, maani, maani pyöriä,

kun mikään ei tänään miettimällä selviä.

Annan maani, maani, maani pyöriä,

kun mikään näköjään ei itkemällä selviä

Kuittaan ja kiitän!

P.S  Rakkauden ensimmäinen huokaus on järjen viimeinen - Antoine Bret

Pahvilaatikko ja sen kaveri...

Maaliviiva näkyy jo kun kesäloma alkaa kahden päivän päästä! Lomailuahan se ei siis mun kohdalla tarkota. Lähinnä töitä, reeniä ja kirjotuksiin lukemista! Outoo sanoo että lukee kirjotuksiin kun tuntuu että vasta oli se päivä kun ekan kerran astuin tykin ovista sisään. Aika on menny ku siivillä, mikä on ehkä jopa vähän pelottavaa ottaen huomioon että jos ens vuos menee yhtä nopeesti kun tääkin niin seison kohta lakki päässä (toivottavasti) tampere talossa YO-juhlassa tietämättömänä tulevaisuuden suunnitelmista yhtään mitään... Kuviot meni ihan uusiksi kun sain itselleni kisavalmennuksen täältä tampereelta ja tänne sitten ilmeisesti jäänkin! Mulla on ihan huippu valmentaja ja sellasta on myös reenikin ollut nyt viimeset kolme viikkoo.
Tänään on ollu tosi kaunis päivä ja miten muutenkaan sen kauniin päivän voikaan käyttää kun sisällä pakaten tavaroita jätesäkkeihin ja pahvilaatikoihin. Voin kertoo syvältä sisimmästäni, että inhoon muuttamista. Nyt siis viedään mun tavarat kesäks kouvolaan ja syksyllä sit taas Tampereelle. Pakenin kaikkia noita pakkaamis touhuja pihalle. Otin pyyhkeen laukkuun ja suuntasin läheiseen puistoon makaamaan aurinkoon, se teki kyllä hyvää ja loppuillasta sainkin jo aika hyvin tavaroita laitettua :)
Koeviikko loppu eilen ja nyt oon vapaa kaikista inhottavista koulujutuista kokonaan, tää on ihan uskomaton tunne kun ei tarvii miettiä mitään, kertakaikkisesti yhtään mitään! Nappasin pari kuvaa tosta pihalta tänään, kun oli niin nättiä, tosin katoin nää kuvat vasta nyt ja tais olla vähän tärähtäneitä ja vielä kun otin ne puhelimella! Viimenen kuva on mun tän päivän urakasta. Noissa jätesäkeissä ja laatikoissa on vasta vaatteet, takit ja kengät... Vaikka mun asunto ei oo mikään viis huonetta, keittiö, sauna ja kodinhoitohuone, vaan ihan pelkkä yksiö, niin yllättävän paljon oon saanu tänne tavaraa taas tungettua. Hohhoijjaa...

 

 

KUOLEMA!

 

 

 

Nyt taidan ottaa vielä iltapalaa ja lukea ihanaa kirjaa ''huimaavat korot'', kun kerrankin on aikaa taas lukea jotain muutakin kun pelkästään koulukirjoja.. Tän kirjan oon lukenu aikasemminkin, mutta se on niin mielenkiintonen (nimestäkin sen jo voi huomata) että tuun lukemaan sen vielä monta kertaa uudestaan! :) Ainiin, viimeistä yötä tässä asunnossa, onpas outoo...

 

 

-hyvää yötä-

 



Haaste!

HEIPSAN!

Sain haasteen Emilialta. Oon muistaakseni kerran jo tehnyt tälläsen, mutta kun sain haasteen uudestaan niin pakkohan mun nyt on sitten se ottaa vastaan:) Ainakin on eri kysymykset kun viime kerralla!

Säännöt: Ei takaisin haastamista. Jokainen haastettu kertoo itsestään 11 faktaa. Haastettu vastaa 11 kysymykseen, jotka haastaja on laatinut. Haastetun henkilön täytyy keksiä uudet 11 kysymystä uusille haastettaville. Haastettu valitsee 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa ja joille haluaa haasteen antaa. Haastetuille kerrotaan, että he ovat saaneet haasteen.

11 faktaa minusta:

1. Mulla alkaa huomenna autokoulu (isi opettaa:))
2. Olin tänään todistamassa parkkisakon saamista!
3. Aion löytää itselleni kisavalmentajan toukokuun aikana
4. Sinkkulaiva on surkein formaatti ikinä
5. Sinkkuelämää taas yksi hauskimmista
6. Rakastin pienenä ''smurffi tikkuja'', jotka rätisi suussa kun niitä söi! Nyt yli 10 vuoden jälkeen löysin niitä kaupasta ja oli pakko ostaa kun olin niin onneissani..   
7. Sima on parasta vapussa!
8. Odotan kesälomaa!! HUPS, siis töitä ja lukemista enkun kirjotuksiin
9. Range Rover sport tai vogue ois kiva auto, myös evoque käy :) Valkoisena kiitos!
10. Aion lähteä lukion jälkee vuodeksi lappiin töihin ja relaamaan
11. Tykkään villasukista

Mun suosikit, saa ostaa :)

Haastajan kysymykset:

1. Mitä odotat kesältä?
    - Ruskettumista, töitä, treenausta, lämpimiä iltoja, enkun lukemista ym.
2. Oletko tyytyväinen elämääsi? Miksi?
    - Olen, koska kaikki osa-alueet on balanssissa ja saan tehdä just sitä mitä itte haluun! 
3. Mikä on haaveesi?
    - Nousta kisalavalle ehkä vuonna 2015 tai 16, riippuu aika paljon kaikesta.
4. Mikä on tärkeintä elämässäsi?
    - Perhe on tärkein kaikista, love <3
5. Millainen olet luonteeltasi?
    - Sanavalmis ja riippuen tilanteesta joko pitkä -tai lyhytjännitteinen
6. Mitä pelkäät? Miksi?
    - On turha pelätä mitään suurta, koska muuten ei voi elää täysillä, mutta esim. hämähäkkejä
7. Miten viihdyt parhaiten?
    - En täysin tajunnu tota kysymystä, mutta viihdyn parhaiten omassa kodissa ja vielä paras      fiilis on rankan treenin jälkeen, mikä myös vaikuttaa viihtymiseen (ainakin omassa kropassa viihtymiseen). Hyvä seura on tietysti myös kiva
8. Mottosi?
    - Sådant är livet.
9. Mikä ystävissäsi on parasta? 
    - Se on parasta että kaikki mun ystävät on erilaisia, mutta kaikkia yhdistää mm. luotettavuus
10. Onko sinulla joku outo tapa? 
    - Järjestelen mun laukun aina tiettyyn järjestykseen, sen saa tehdä 100 kertaa päivässä kun aina kaikki tavarat menee heti sekasin siellä.
11. Miten käyttäisit aikasi, jos sinulla olisi 1 vuorokausi vapaata aikaa itsellesi? 
    - Kävisin todennäkösesti tekemässä treenin, tekisin ruokaa, unohtaisin koulun, sammuttaisin puhelimen, kattoisin kivoja ohjelmia ja vaan olisin kotona.

Nyt tän kuuluis jatkua niin, että mä keksin 11 kysymystä ja haastaisin 11 ihmistä, mutta koska oon väsynyt ja nälkäinen, enkä jaksa istua tässä koneella enää pidempään ja läksytkin taitaa olla tekemättä, taidan jättää sen haastamisen tälläkertaa. :)

-Linda-

Maanantaifiilikset!

CIAO!

Tänään oli loppupelissä tosi hyvä päivä, vaikka aamulla herätessä siltä ei tuntunut... Viime yö (ja sitä edellinen) meni vähän niin ja näin kun heräilin useita kertoja, toissa yönä odotin että herätyskello soi 5.15 töihin ja viime yönä odotin että kello soi 6.15 kouluun. Mulle ei niinkään oo väliä sillä, että oonko ensimmäisellä tunnilla täysin hereillä vai en, mutta sillä on väliä, että jos en nuku tarpeeks niin lihasten palautuminen ei oo yhtä tehokasta. Myöskin seuraavan päivän treeni voi olla taas mitä ihmeellisintä hasardia unettoman yön jäljiltä! Oon tosiaan pikkuhiljaa tajunnut sen, että unen määrällä ja laadulla on merkitystä. Tietysti se on henkilökohtasta että kuinka paljon pitää nukkua, mutta yleisimmin unen tarpeen määrä aliarvioidaan etenkin meidän nuorten ihmisten keskuudessa. Tässä teille vertauskuvaa: viikon univajeesta tai vuorokauden mittaisesta valvomisesta ihminen päätyy tilaan, joka vastaa n. 1 promillen humalaa. Unen tärkeydestä voisin paasata vaikka kuinka paljon, kun juuri siitä kirjoitin esseekokeen täysin arvosanoin, mutta taidanpa jättää tuon turhan saarnaamisen välistä. Jokainen lienee tuntee oman kroppansa :)

Meiän koiruus ainakin osaa nukkua missä vaan, millon vaan. (Kuva on vanha ja kuten harmaasta läntistä keskellä päätä voi huomata, koira oli juuri käynyt likaamassa itsensä savustuspöntössä! Sellasessa missä savustetaan kaloja..)

Kuten jo mainitsin, tästä päivästä tuli jopa ihan hyvä! Aamulla tuli kiire ja aamupala jäi kesken:// Myöhästyin ekasta bussista ja juoksin kivoissa korkokengissä loppumatkan koululle, koska seuraava bussi oli yllätyspyllätys myöhässä... Sain Nooralta naurut kun tulin ryntäsin luokkaan: '' Sullahan on ihan näkyvä hiki otsalla, no ainakin aineenvaihdunta pelaa!'' Tosiaan aineenvaihdunta kyllä meikäläisellä pelaa, mikä on mun mielestä ainakin ihan hyvä juttu. Monesti näkee ihmisiä esim. salilla (classicilla kylläkin vähemmän), jotka tekee mutta ei hikoo millään tavalla. Siinä vaiheessa ittelle tulee sellanen olo että oonko normaali, kun olo on kuin suihkussa seisois. En sitten tiiä, että onko jotkut ihmiset sellasia että niille vaan ei tule hiki samalla tavalla, vai onko kyse siitä että ei tehdä tarpeeksi tosissaan. Mun päivä tosiaan jatku ihan kivoissa merkeissä, kävin hakemassa mantsan kokeen, joka meni ihan yli odotusten :D Käväsin koulun jälkeen kotona, vaikka alunperin mun ei ees ois pitänyt käydä mutta tuli taas muutosta aikatauluihin. Eipä siinä, kotoa lähdin kohti Classicia ja kituuttavaa treeniä. Sain kuulla arvostelun mun sen hetken lookista Eliakselta, mikä meni jotenkin näin: ''Ei helvetti, sähän oot ihan kun joku tenniksenpelaajatyttö!'' myöhemmin se totes, että eikun Golf. Tässä siis tämä. Huomatkaa erittäin ammattimaisesti jätetty avaruuden kokonen tila pääni ja kuvan yläreunan välissä :)

Treenaus oli tänään aika jees pitkästä aikaa. Muutaman viikon oon menny aika paskoilla fiiliksillä, koska treenit ei oo sujunu niin kun ois pitäny. Viime viikolla mulla ei edes tullu kaikki kropan osat tehtyä, kun oli tukholman reissu välissä. Tuntuu, että se oli oikeestaan hyvä pikku breikki, kun hulluna oon yrittäny tehdä vaikka mistään ei oo tullut mitään. Nyt kuitenkin on sellanen olo, että suunta on taas ylöspäin:) 

Tosiaan joka kevät taidan tehdä saman virheen ja lähteä liian vähissä vaatteissa pihalle, kun aurinko vähänkin paistaa ja on yli +10 astetta. Miksi tekisin poikkeuksen (vai poikkeuden?!?!?) tähän omaan sääntööni. Joten eilen lähdin treeneihin päälläni kuvan takki. Se on pehmeää materiaalia eikä pidä tuulta, etenkään jos vetoketju on kaulankohdalta auki ja takin alla on vain urheilurintsikat. Go Linda Go. Näin ne kurkkukivut hoidettiin kotiin tänäkin keväänä! Tänään salilla meikäläisen kurkusta ei tosiaan paljoa ääntä pihissyt, enkä oikeen ois jaksanu puhuakkaan. Treenin jälkeen olikin sitten entistä kipeämpi olo, mutta koska oli niin kiva ilma niin kotiin päästyäni päätin lähteä pihalle aerobisen treenin merkeissä. Otin pyörän talviteloilta ja lähdin polkemaan ympäri viinikan ja nekalan seutua. Oli ihan hauskaa polkea ulkoilmassa pitkästä aikaa kun talvella on vaan sisätiloissa tullu sotkettua. Pyörän satulakaan ei tuntunut enää yhtä vastenmieliseltä kun mitä se tuntu viime elokuussa, ahvenanmaan pyöräreissun jälkeen! Kävin samalla myös kaupassa ja sieltä sitten kotiin kauppakassit olalla. Ois pitäny olla joku reppu tms. ei nimittäin ollut kovin ergonominen pyöräilyasento kun painavat kangaskassit roikkuu olkapäillä. Ainakin näytin jokseenkin tyhmältä. Fillaroinnista yhtään sen helpompaa ei tehnyt se, että etu -ja takapyörän kumit oli melkeinpä tyhjät.

Nyt sitten olo on kuin rotalla joka on jäänyt auton alle. Tän päivän revittämisen ansiosta oon saanut kurkkuni entistä kipeämmäksi ja myös koko kroppaan kipeän tilan. Miksi ihminen on näin tyhmä, vaikka tietää seuraukset? Tän hetkisestä olotilasta huolimatta mulla on hyvä fiilis tän päivän tehdyistä jutuista, ehkä myös ei niin hyvä fiilis tekemättömistä jutuista kuten esim. läksyt. 

Edellisestä postauksesta on jo sen verran aikaa, että tässä välillä on tullu käytyä siellä sun täällä. Pääsiäisen olin Juulian kanssa espoossa hotellissa ja kylpylöimässä. Siskon kanssa mentiin kattomaan pari viikkoo sitten fitness classic kisoja helsinkiin kultsalle, tosin matka ei mennyt ihan niinkuin suunniteltiin ja loppujenlopuksi eräiden sattumien summan seurauksena kisat joihin meillä oli jo liput jäi kokonaan näkemättä. HARMITTAA :/ Viime viikolla olin Tukholmassa meidän pitkän ruotsin lukijoiden kanssa. Oli ihan kiva reissu, vaikka siellä sato vettä koko ajan ja myös sen takia kuvien ottaminen unohtu oikeestaan kokonaan...

Nyt alkaa tuntua siltä, että nukkumaan pitäis päästä. Suihku ja iltapala kuitenkin vielä odottaa ennen kun pääsen sänkyyn, joten taidan tästä vetäytyä näihin toimiin.

<3 Linda