New shoes!!

Heipsan!

 

Viimeistä kesäloma(työloma)viikkoa viedään ja ens viikolla pitäis rantautua tampereelle. Mun kesään piti sisältyä työtä, treeniä, kavereita ja enkkua.... Kaikki muut oon suorittanu loistavasti, mutta enkku ja kaverit on todella jääneet vähemmälle. Arki täällä kouvolassa on muodostunu siitä että ensin oon päivän töissä ja sit illan salilla, jonka jälkeen nukkumaan ja sama ralli jatkuu seuraavana päivänä ja viikkona! Vapaapäivät on menny vaihtelevasti kotona, kuten tänään, ja joskus kun oon oikein ryhdistäytyny oon ehkä jaksanu nähdä kavereitakin, paljon oon kuitenkin menny noilla vapailla myös Tampereelle treenailemaan.

Enkkua en oo suoraan sanottuna lukenut yhtään. Oon nyt jo pienessä paniikissa, sillä mulle annettiin mm. tenttipaketti, aineiden aihelista, kauhea liuta nettisivuja joissa ois voinu harjotella mm. kuullun -ja luetun ymmärtämisiä ja vanhoja YO-vihkoja ois saanut halutessaan ottaa. No, tenttipaketti tekemättä, ensimmäistä aihettakaan en oo listalta kattonu mistä pitäis jotain kirjottaa, nettisivujen osoitteita en edes tainnut keväällä kirjottaa ylös ja muistaakseni YO-vihkotkin jäi ottamatta... Tällä hetkellä onkin sellanen fiilis, että kunhan tän postauksen saan valmiiksi niin meen heti ettimään ne jossain muuttolaatikoissa olevat enkunkirjat! Näin oon tosin ajatellu jo monta kertaa aikasemminkin...

 

Oon niin innoissani taas että pääsen takasin tampereelle omiin pikku kuvioihini! Alkusyksy tulee tosin olemaan mielenkiintonen asumisjärjestelyiden kannalta, kunnes pääsen 1.10 aivan uuteen asuntooni muuttamaan! Eiköhän näistäkin tulevista haasteista taas selvitä ;)

 

Pääsin jo viimeksi sanomaan, että taisin ostaa uudet kengät Rukalla ollessani. Sinänsä valehtelin sillä unohdin että itseasiassa ostin kahdet kengät. Toiset Kouvolasta juuri ennen lähtöä Rukalle ja toiset sieltä paikanpäältä! Kouvolasta ostin söpöt mustat mokkanahkaiset varrettomat loppukesän ja alkusyksyn ''tossukat'', ne muistuttaa oikeestaan vähän balettitossuja! En muistanut ottaa kuvia.. Mutta nää jälkimmäiset on todella mun uudet rakkaat, vanhoja rakkaita tietenkään unohtamatta!

Aste nimisestä kaupasta löysin upeat nilkkureiden Range Roverit! TÄYDELLISET! En ees tienny että UGG tekee muitakin kun niitä teletappikenkiä...

Sisältä ja päältä nahkaa, puinen korko ja päkiän kohdalla pehmikkeenä ihana lampaankarva! :)

 

 

 

 

 

 

Onko se oikein

 mulla menee elämä ja mä mietin

 et mä en haluu olla mä ja mä pyörin mun pientä ympyrää.

 Onko se oikein

 sä et mitään menetä jos se itkee

 ei sua kukaan herätä

 ja mä pyörin mun pientä ympyrää

 

 

Reissuelämää

Nyt kun on n. 800km matkaa edessä ja luppoaikaa vaikka muille jakaa, niin aattelin ottaa koneen esille ja käydä välillä täälläkin. :) Rukaviikon jälkeen suunta on kotia kohti, nyt jo kaiho rinnassa..

Kahden vuoden kärsivällinen odotus palkittiin, kun pääsin vihdoin laskemaan Kitkan villit kosket, joihin pääsee vasta täysi-ikäisenä (tässä poikkeustapauksessa reilut pari viikkoa nuorempana). On vaikeeta kuvailla niitä fiiliksiä, mitkä on kun ollaan ihan kosken suulla menossa isoimpiin kuohuihin ja stoppareihin.. Se on vaan itse koettava ja todella suosittelen jos yhtään on kiinnostusta ja uskallusta!! Käveltiin myös monia kivoja päiväreittejä ihanissa maisemissa ja tuoksuissa. Ehkäpä sitä karhunkierrosta eli 82km reittiä sitten ens tai seuraavana kesänä uskaltaisi itsekin yrittää, niin monta pitkänmatkanvaeltajaa poluilla taas näkyi että rupes vähän kutkuttamaan... Tän pidempää referaattia en taida kirjotella, sillä kone on täynnä toinen toistaan kivempia kuvia :)

MAANANTAI 29.7

Kiutakönkään ympäristössä reitillä nimeltä Könkään keino: Ylempi hiidenlampi, jossa myös eräät harrastivat uimista...

Samalla reitillä haluttiin välttämättä kerätä jo kertaalleen kerättyjä kaarnikoita (kiitos minun)

Kiutakönkään äärellä! Äiti! <3 (verratkaa ponkkareita ;))

                           

                              TIISTAI 30.7                              

Tehtiin matkaa juomapadalle(hiidenkirnu), joka kuuluu maailman kolmen suurimman hiidenkirnun joukkoon. Kyseinen paikka sijaitsee siis Sallassa.

Matkalla tuli vastaan Riekon pesä, jonka emo oli hylännyt :(

Siinä se nyt on, Juomapata. Maisemat reitillä oli kylläkin kauniimpaa katsottavaa, kuin itse nähtävyys...

 KESKIVIIKKO 31.7

Laskemaan lähdössä!!

Täältä tullaan Myllykoski!

Hypättiin Tarun kanssa jokeen kellumaan....

.....Ja virta vei kovaa vauhtia

TORSTAI 1.8

Kahdesta huipusta kauimmainen eli Valtavaara määränpäänä, arvelkaapa kuinka pitkä matka on tuolle huipulle!

Valtavaara huiputettu!

Tän reitin jälkeen takana oli 1580 porrasta ja muutama kävelyaskel vaativassa maastossa, jossa korkeusvaihtelut 0-490m maan pinnasta...

Valtavaaran reissun jälkeen kotimatka pysähtyi reiluksi tunniksi... VADELMAPUSKIA koko rinne täynnä!!! Kuvassa ei näy rinteen jyrkkyys, oli nimittäin kunnon staattiset treenit ;D

Sellanen oli reissu! Nyt alkaa läppäristä akku loppumaan, joten ei runoilla tän enempää... Siinä kuvassa matkaa Valtavaaran huipulle oli vaan 3km, ainakin meidän mielestä näytti sekä paikan päällä, että kuvista katsottuna paljon pidemmältä taipaleelta!!

.....ostin myös ihanat kengät asteesta! Niistä kuvia myöhemmin.....

Haaveilin

...Heräsin todellisuuteen kauhunsekaisin tuntein, pelkäsin, totuin ajatukseen, uskalsin jo odottaa toivoen, pelkäsin hieman lisää, rauhotuin, olin tyytyväinen sekunnin kunnes se vietiin pois... Vaikka sitä ei olisi ollut oikeasti, toivonkipinä oli ja se oli tosi. Kuinka maailma voi ottaa jotain sellaista mitä se ei vielä edes antanut? Vaikka muu jäi vielä jäljelle, se pieni, se pienenpieni ei.

 

 

Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan?

Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan?

Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan

tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan ole edes ollut olemassakaan.

 

 





Keskellä kesää!

Kolme viikkoa kesälomaa on nyt kulutettu ja osa musta toivoo, että koulut alkais ja pääsisin takasin Tampereelle. Ei Kouvolassa mitään vikaa oo, mutta kun on tottunu asumaan yksin, käyttämään itse ruokansa, olemaan omassa rauhassa ym. on aika haasteellista taas tottua muunmuassa siihen, että joku syö sun raejuustot ja mehukeitot jääkaapista! Asianosaiset tuntekoot piston sydämessä :)

Töiden merkeissä on siis mennyt alkukesä ja niin se tulee myös jatkumaankin heinäkuun loppuun saakka, jolloin pidän ihanat palkalliset kesälomapäiväni, kaikki ne 10! Tässä juhannuksena mulla oli jopa kolmen päivän vapaat, jotka tuli tarpeeseen.Torstai aamuna lähdin tampereelle käymään. Kärsin koko aamun kauheesta vaatekriisistä, kun olin vihdoin sen selättäny niin Ida päätti ilmoittaa tarvitsevansa juuri ne kengät missä olisin ollut lähdössä... Asu meni sitten uusiksi ja koko garderobi käytiin toisenkerran läpi. Lopputulokseen olin tyytyväinen, suosittelen käymään äidin vaatekaapilla josta ainakin meillä löytyy tosikivoja vaatteita ;) Viettelin yön tampereella ja perjantai aamupäivästä lähdin kotiinpäin. Oli ihana ja piristävä reissu, KIITOS seuralleni!! <3

Kriisi ohi!

Juhannusaatto meni Juulialla iltaa istuessa. Oli mukavaa, vaikka välillä oli hermot koetuksella... :)

Sali oli eilisen ja tän päivän kiinni (Magneettikortit PLIIS!!) eli  huomenna tulee melko aggressiivinen treeni kun pääsee sinne kolmen päivän höyryt päästelemään, onneks luvassa on taka- ja etureisi, pakara, pohje -päivä!

Pää pursuaa ajatuksia kaikista tän hetkisistä tapauksista. Lomalla on kuulema aina aikaa miettiä kaikkia asioita. Mä en oo lomalla, eikä oo kauheesti tota ylimäärästä aikakaan, mutta silti on tullut mietittyä vaikka minkämoisia asioita(töissä on aikaa:)). Järjellähän ei tässä oo mitään osaa eikä arpaa, koska ihmiset on loppupelissä hyvin paljon tunteiden vietävissä. Niin, tunteiden... Vähän niinkun eläimet menee aistiensa vietävinä. Itseasiassa hyvinkin paljon sama asia. Vaikka asioita kuinka miettis niin ne ei sillä mikskään muutu, entistä enemmän vaan saa päänsä pyörälle. Onneks aika tulee näyttämään, miten asiat on tarkotettu meneviksi. Ja niin osuvaan tilanteeseen Erin laulaa uudella levyllänsä:

Nyt annan maani, maani, maani pyöriä,

kun mikään ei tänään miettimällä selviä.

Annan maani, maani, maani pyöriä,

kun mikään näköjään ei itkemällä selviä

Kuittaan ja kiitän!

P.S  Rakkauden ensimmäinen huokaus on järjen viimeinen - Antoine Bret

Pahvilaatikko ja sen kaveri...

Maaliviiva näkyy jo kun kesäloma alkaa kahden päivän päästä! Lomailuahan se ei siis mun kohdalla tarkota. Lähinnä töitä, reeniä ja kirjotuksiin lukemista! Outoo sanoo että lukee kirjotuksiin kun tuntuu että vasta oli se päivä kun ekan kerran astuin tykin ovista sisään. Aika on menny ku siivillä, mikä on ehkä jopa vähän pelottavaa ottaen huomioon että jos ens vuos menee yhtä nopeesti kun tääkin niin seison kohta lakki päässä (toivottavasti) tampere talossa YO-juhlassa tietämättömänä tulevaisuuden suunnitelmista yhtään mitään... Kuviot meni ihan uusiksi kun sain itselleni kisavalmennuksen täältä tampereelta ja tänne sitten ilmeisesti jäänkin! Mulla on ihan huippu valmentaja ja sellasta on myös reenikin ollut nyt viimeset kolme viikkoo.
Tänään on ollu tosi kaunis päivä ja miten muutenkaan sen kauniin päivän voikaan käyttää kun sisällä pakaten tavaroita jätesäkkeihin ja pahvilaatikoihin. Voin kertoo syvältä sisimmästäni, että inhoon muuttamista. Nyt siis viedään mun tavarat kesäks kouvolaan ja syksyllä sit taas Tampereelle. Pakenin kaikkia noita pakkaamis touhuja pihalle. Otin pyyhkeen laukkuun ja suuntasin läheiseen puistoon makaamaan aurinkoon, se teki kyllä hyvää ja loppuillasta sainkin jo aika hyvin tavaroita laitettua :)
Koeviikko loppu eilen ja nyt oon vapaa kaikista inhottavista koulujutuista kokonaan, tää on ihan uskomaton tunne kun ei tarvii miettiä mitään, kertakaikkisesti yhtään mitään! Nappasin pari kuvaa tosta pihalta tänään, kun oli niin nättiä, tosin katoin nää kuvat vasta nyt ja tais olla vähän tärähtäneitä ja vielä kun otin ne puhelimella! Viimenen kuva on mun tän päivän urakasta. Noissa jätesäkeissä ja laatikoissa on vasta vaatteet, takit ja kengät... Vaikka mun asunto ei oo mikään viis huonetta, keittiö, sauna ja kodinhoitohuone, vaan ihan pelkkä yksiö, niin yllättävän paljon oon saanu tänne tavaraa taas tungettua. Hohhoijjaa...

 

 

KUOLEMA!

 

 

 

Nyt taidan ottaa vielä iltapalaa ja lukea ihanaa kirjaa ''huimaavat korot'', kun kerrankin on aikaa taas lukea jotain muutakin kun pelkästään koulukirjoja.. Tän kirjan oon lukenu aikasemminkin, mutta se on niin mielenkiintonen (nimestäkin sen jo voi huomata) että tuun lukemaan sen vielä monta kertaa uudestaan! :) Ainiin, viimeistä yötä tässä asunnossa, onpas outoo...

 

 

-hyvää yötä-

 



Haaste!

HEIPSAN!

Sain haasteen Emilialta. Oon muistaakseni kerran jo tehnyt tälläsen, mutta kun sain haasteen uudestaan niin pakkohan mun nyt on sitten se ottaa vastaan:) Ainakin on eri kysymykset kun viime kerralla!

Säännöt: Ei takaisin haastamista. Jokainen haastettu kertoo itsestään 11 faktaa. Haastettu vastaa 11 kysymykseen, jotka haastaja on laatinut. Haastetun henkilön täytyy keksiä uudet 11 kysymystä uusille haastettaville. Haastettu valitsee 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa ja joille haluaa haasteen antaa. Haastetuille kerrotaan, että he ovat saaneet haasteen.

11 faktaa minusta:

1. Mulla alkaa huomenna autokoulu (isi opettaa:))
2. Olin tänään todistamassa parkkisakon saamista!
3. Aion löytää itselleni kisavalmentajan toukokuun aikana
4. Sinkkulaiva on surkein formaatti ikinä
5. Sinkkuelämää taas yksi hauskimmista
6. Rakastin pienenä ''smurffi tikkuja'', jotka rätisi suussa kun niitä söi! Nyt yli 10 vuoden jälkeen löysin niitä kaupasta ja oli pakko ostaa kun olin niin onneissani..   
7. Sima on parasta vapussa!
8. Odotan kesälomaa!! HUPS, siis töitä ja lukemista enkun kirjotuksiin
9. Range Rover sport tai vogue ois kiva auto, myös evoque käy :) Valkoisena kiitos!
10. Aion lähteä lukion jälkee vuodeksi lappiin töihin ja relaamaan
11. Tykkään villasukista

Mun suosikit, saa ostaa :)

Haastajan kysymykset:

1. Mitä odotat kesältä?
    - Ruskettumista, töitä, treenausta, lämpimiä iltoja, enkun lukemista ym.
2. Oletko tyytyväinen elämääsi? Miksi?
    - Olen, koska kaikki osa-alueet on balanssissa ja saan tehdä just sitä mitä itte haluun! 
3. Mikä on haaveesi?
    - Nousta kisalavalle ehkä vuonna 2015 tai 16, riippuu aika paljon kaikesta.
4. Mikä on tärkeintä elämässäsi?
    - Perhe on tärkein kaikista, love <3
5. Millainen olet luonteeltasi?
    - Sanavalmis ja riippuen tilanteesta joko pitkä -tai lyhytjännitteinen
6. Mitä pelkäät? Miksi?
    - On turha pelätä mitään suurta, koska muuten ei voi elää täysillä, mutta esim. hämähäkkejä
7. Miten viihdyt parhaiten?
    - En täysin tajunnu tota kysymystä, mutta viihdyn parhaiten omassa kodissa ja vielä paras      fiilis on rankan treenin jälkeen, mikä myös vaikuttaa viihtymiseen (ainakin omassa kropassa viihtymiseen). Hyvä seura on tietysti myös kiva
8. Mottosi?
    - Sådant är livet.
9. Mikä ystävissäsi on parasta? 
    - Se on parasta että kaikki mun ystävät on erilaisia, mutta kaikkia yhdistää mm. luotettavuus
10. Onko sinulla joku outo tapa? 
    - Järjestelen mun laukun aina tiettyyn järjestykseen, sen saa tehdä 100 kertaa päivässä kun aina kaikki tavarat menee heti sekasin siellä.
11. Miten käyttäisit aikasi, jos sinulla olisi 1 vuorokausi vapaata aikaa itsellesi? 
    - Kävisin todennäkösesti tekemässä treenin, tekisin ruokaa, unohtaisin koulun, sammuttaisin puhelimen, kattoisin kivoja ohjelmia ja vaan olisin kotona.

Nyt tän kuuluis jatkua niin, että mä keksin 11 kysymystä ja haastaisin 11 ihmistä, mutta koska oon väsynyt ja nälkäinen, enkä jaksa istua tässä koneella enää pidempään ja läksytkin taitaa olla tekemättä, taidan jättää sen haastamisen tälläkertaa. :)

-Linda-

Maanantaifiilikset!

CIAO!

Tänään oli loppupelissä tosi hyvä päivä, vaikka aamulla herätessä siltä ei tuntunut... Viime yö (ja sitä edellinen) meni vähän niin ja näin kun heräilin useita kertoja, toissa yönä odotin että herätyskello soi 5.15 töihin ja viime yönä odotin että kello soi 6.15 kouluun. Mulle ei niinkään oo väliä sillä, että oonko ensimmäisellä tunnilla täysin hereillä vai en, mutta sillä on väliä, että jos en nuku tarpeeks niin lihasten palautuminen ei oo yhtä tehokasta. Myöskin seuraavan päivän treeni voi olla taas mitä ihmeellisintä hasardia unettoman yön jäljiltä! Oon tosiaan pikkuhiljaa tajunnut sen, että unen määrällä ja laadulla on merkitystä. Tietysti se on henkilökohtasta että kuinka paljon pitää nukkua, mutta yleisimmin unen tarpeen määrä aliarvioidaan etenkin meidän nuorten ihmisten keskuudessa. Tässä teille vertauskuvaa: viikon univajeesta tai vuorokauden mittaisesta valvomisesta ihminen päätyy tilaan, joka vastaa n. 1 promillen humalaa. Unen tärkeydestä voisin paasata vaikka kuinka paljon, kun juuri siitä kirjoitin esseekokeen täysin arvosanoin, mutta taidanpa jättää tuon turhan saarnaamisen välistä. Jokainen lienee tuntee oman kroppansa :)

Meiän koiruus ainakin osaa nukkua missä vaan, millon vaan. (Kuva on vanha ja kuten harmaasta läntistä keskellä päätä voi huomata, koira oli juuri käynyt likaamassa itsensä savustuspöntössä! Sellasessa missä savustetaan kaloja..)

Kuten jo mainitsin, tästä päivästä tuli jopa ihan hyvä! Aamulla tuli kiire ja aamupala jäi kesken:// Myöhästyin ekasta bussista ja juoksin kivoissa korkokengissä loppumatkan koululle, koska seuraava bussi oli yllätyspyllätys myöhässä... Sain Nooralta naurut kun tulin ryntäsin luokkaan: '' Sullahan on ihan näkyvä hiki otsalla, no ainakin aineenvaihdunta pelaa!'' Tosiaan aineenvaihdunta kyllä meikäläisellä pelaa, mikä on mun mielestä ainakin ihan hyvä juttu. Monesti näkee ihmisiä esim. salilla (classicilla kylläkin vähemmän), jotka tekee mutta ei hikoo millään tavalla. Siinä vaiheessa ittelle tulee sellanen olo että oonko normaali, kun olo on kuin suihkussa seisois. En sitten tiiä, että onko jotkut ihmiset sellasia että niille vaan ei tule hiki samalla tavalla, vai onko kyse siitä että ei tehdä tarpeeksi tosissaan. Mun päivä tosiaan jatku ihan kivoissa merkeissä, kävin hakemassa mantsan kokeen, joka meni ihan yli odotusten :D Käväsin koulun jälkeen kotona, vaikka alunperin mun ei ees ois pitänyt käydä mutta tuli taas muutosta aikatauluihin. Eipä siinä, kotoa lähdin kohti Classicia ja kituuttavaa treeniä. Sain kuulla arvostelun mun sen hetken lookista Eliakselta, mikä meni jotenkin näin: ''Ei helvetti, sähän oot ihan kun joku tenniksenpelaajatyttö!'' myöhemmin se totes, että eikun Golf. Tässä siis tämä. Huomatkaa erittäin ammattimaisesti jätetty avaruuden kokonen tila pääni ja kuvan yläreunan välissä :)

Treenaus oli tänään aika jees pitkästä aikaa. Muutaman viikon oon menny aika paskoilla fiiliksillä, koska treenit ei oo sujunu niin kun ois pitäny. Viime viikolla mulla ei edes tullu kaikki kropan osat tehtyä, kun oli tukholman reissu välissä. Tuntuu, että se oli oikeestaan hyvä pikku breikki, kun hulluna oon yrittäny tehdä vaikka mistään ei oo tullut mitään. Nyt kuitenkin on sellanen olo, että suunta on taas ylöspäin:) 

Tosiaan joka kevät taidan tehdä saman virheen ja lähteä liian vähissä vaatteissa pihalle, kun aurinko vähänkin paistaa ja on yli +10 astetta. Miksi tekisin poikkeuksen (vai poikkeuden?!?!?) tähän omaan sääntööni. Joten eilen lähdin treeneihin päälläni kuvan takki. Se on pehmeää materiaalia eikä pidä tuulta, etenkään jos vetoketju on kaulankohdalta auki ja takin alla on vain urheilurintsikat. Go Linda Go. Näin ne kurkkukivut hoidettiin kotiin tänäkin keväänä! Tänään salilla meikäläisen kurkusta ei tosiaan paljoa ääntä pihissyt, enkä oikeen ois jaksanu puhuakkaan. Treenin jälkeen olikin sitten entistä kipeämpi olo, mutta koska oli niin kiva ilma niin kotiin päästyäni päätin lähteä pihalle aerobisen treenin merkeissä. Otin pyörän talviteloilta ja lähdin polkemaan ympäri viinikan ja nekalan seutua. Oli ihan hauskaa polkea ulkoilmassa pitkästä aikaa kun talvella on vaan sisätiloissa tullu sotkettua. Pyörän satulakaan ei tuntunut enää yhtä vastenmieliseltä kun mitä se tuntu viime elokuussa, ahvenanmaan pyöräreissun jälkeen! Kävin samalla myös kaupassa ja sieltä sitten kotiin kauppakassit olalla. Ois pitäny olla joku reppu tms. ei nimittäin ollut kovin ergonominen pyöräilyasento kun painavat kangaskassit roikkuu olkapäillä. Ainakin näytin jokseenkin tyhmältä. Fillaroinnista yhtään sen helpompaa ei tehnyt se, että etu -ja takapyörän kumit oli melkeinpä tyhjät.

Nyt sitten olo on kuin rotalla joka on jäänyt auton alle. Tän päivän revittämisen ansiosta oon saanut kurkkuni entistä kipeämmäksi ja myös koko kroppaan kipeän tilan. Miksi ihminen on näin tyhmä, vaikka tietää seuraukset? Tän hetkisestä olotilasta huolimatta mulla on hyvä fiilis tän päivän tehdyistä jutuista, ehkä myös ei niin hyvä fiilis tekemättömistä jutuista kuten esim. läksyt. 

Edellisestä postauksesta on jo sen verran aikaa, että tässä välillä on tullu käytyä siellä sun täällä. Pääsiäisen olin Juulian kanssa espoossa hotellissa ja kylpylöimässä. Siskon kanssa mentiin kattomaan pari viikkoo sitten fitness classic kisoja helsinkiin kultsalle, tosin matka ei mennyt ihan niinkuin suunniteltiin ja loppujenlopuksi eräiden sattumien summan seurauksena kisat joihin meillä oli jo liput jäi kokonaan näkemättä. HARMITTAA :/ Viime viikolla olin Tukholmassa meidän pitkän ruotsin lukijoiden kanssa. Oli ihan kiva reissu, vaikka siellä sato vettä koko ajan ja myös sen takia kuvien ottaminen unohtu oikeestaan kokonaan...

Nyt alkaa tuntua siltä, että nukkumaan pitäis päästä. Suihku ja iltapala kuitenkin vielä odottaa ennen kun pääsen sänkyyn, joten taidan tästä vetäytyä näihin toimiin.

<3 Linda

Kevät keikkuen tulevi...

Tosiaan kevät keikkuen tulevi, eli käytännössä näin, aamulla kun lähdet kouluun on -10 astetta pakkasta ja sataa lunta ihan liikaa. Iltapäivällä kun pääset koulusta aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja vesi tippuu räystäistä! Voisin valita pelkästään ton jälkimmäisen, koska oon todellakin kyllästynyt lumeen ja siihen että sitä tulee kokoajan lisää!!!!!!
Eipähän oo mua taas bloggerin äärellä paljoo näkynyt. Kyse on ollut siitä, että en oo jaksanu käyttää voimavaroja mihinkään muuhun kun tarpeelliseen eli treeniin, ittensä huoltamiseen ja jossainmäärin kai kouluunkin.. Ja on myös tuntunu tyhmältä kirjottaa väkipakolla kun ei vaan oo kiinnostanut! Asiaa ois kuitenki ollu vaikka kuinka ja nyt en muista läheskään kaikkia kivoja juttuja mitä tässä on tapahtunu lähiaikoina!
Jos nyt alottaisin melkein kuukauden takaa vanhojen tansseista. Kauan niitä oli ootettu ja paljon niihin tuhlasin ja sit se oli päivässä ohi. Mukava päivä oli, mutta en mä sitä uudestaan haluis niinkun tiiän että osa kavereista ikävöi sitä.. Tykkäsin mun mekosta ja muutenkin kaikki oli just niinkun halusin, mutta mun päivän pilas ne nellystä ostetut hätävara kengät, jotka oli ehkä kamalimmat jalassa ikinä. Tuntu hullulta tanssia 55 euron koppuraisissa kengissä kun kaapissa ois ollu oikeet Louboutinit. Toisaalta päivän mittaan huomasin, että ihan sama kummat kengät jalassa olisin tanssinut ja huolimatta siitä että mekkoa lyhennettiin, helma oli silti liian pitkä ja siitä koitui ongelmia. Illalla kun tulin kotiin oli helman saumat jo ihan riekaleina ja se on tosiaan korjaajaan tarpeessa, täytynee viedä se ompelijalle!
Tässäpä muutama kuva:



Mun mekko: ''bangkok goes enontekiö'' Valkoinen kaninkarva keeppi on leimusksta ostettu, mutta muuten kaikki mitä mun pälläni oli tuona päivänä oli omaa designia :)

''Valssattiin'' isin kanssa =D

Pieni osa meistä tanssijoista, joita oli kai yhteensä n. 300 (Etsi mut kuvasta :))

Lähinnä kuvattiin kampausta, mutta myös jatkojen mekko tuossa!

Valkoinen Rils' :n laukku oli itse tansseissa ja Ted Bakerin nuden punasen värinen oli jatkoilla (se tietysti sopi väritykseltään mun Loubien kanssa!)

Jatkot jatkot ja Noora <3

Sellaset oli mun tanssit! Nyt ei tullut mun koruista (jotka tuli enontekiöstä) kuvia, mutta niistä voin laittaa myös muussa yhteydessä jonkun kuvan sitten joskus :) Ne oli kans ihan huiput, huolimatta siitä että mun aatteet ei ihan kohdannu itse korutaiteilijan näkemyksiä. Kiva päivä, mutta tosiaan en jaksais enää sitä uudestaan mm. sen takia että mun varpaat oli vielä 2 viikon jälkeen hieman puutuneet. Tietysti asiaa ei auttanu se että kävelen lähes joka päivä korkokengillä ;)

Olin oottanu niin paljon vanhoja, että en tajunnu että siitä viikon päästä meillä alko hiihtoloma! Loman alotin siskon kanssa Lahdessa kuntokeskus K&M:n valmennettavien ''pt-päivillä''. Eli siis TREENAAMALLA ihan hulluna. Itsehän en kuulu näiden valmentajien valmennettaviin vaan mun sisko kuuluu, mutta mä pääsin sinne sen mukana hieman suuremmalla osallistumismaksulla. Päivä alkoi reippaasti metabolisella treenillä eli tiettyyn kehonkohtaan suunnatulla rasvan poltolla (tälläkertaa vatsanseutu ja reidet) ja se poltto on lievä sana kuvaamaan sitä sietämätöntä kipua jota tuo treeni tuotti. Aivan järjettömän rankkaa, mutta voi kyllä sanoa tehneensä ihan täysillä ja vähän ylikin. Kun kroppa meinas väsähtää niin pää jatko tekemistä!! Siitä seuras lihastenhuollon luento, joka oli tosi hyödyllinen, nyt ollaan taas vähän viisaampia ja harrastetaan rullausta iltaisin:) Tämän jälkeen meidät jaettiin kahteen porukkaan, meidän porukalla oli ensin Laura Tolosen pitämä luento kisoihin valmistautumisesta ja kaikesta liittyen kisaamiseen fitneksessä. Harjoteltiin asentoja ja T-kävelyitä, joita en itse oo vielä miettinytkään. Huvittavinta oli, että kun astelin ''lavalle'' ja kävelin tuon kyseisen T-kävelyn sekä otin asennot sain kovaan ääneen kehuja että ''likka on varmaan vähän harjotellu'' ja että mulla ''näyttää olevan tää ihan tuttua ja verissä''. Kiittelin ja hymistelin vaan, enkä sanonut sanaakaan siitä että tosiaan virallisesti tein sitä ekan kerran :D

Tolosen luennon jälkeen meidän porukka lähti reenaamaan. Treenin meille piti siis K&M:n valmentajatiimi johon kuuluu Johanna Koskinen, Sampo Kirjovaara ja Samuli Koutajoki, kaikki siis huippuammatilaisia omassa alassaan:) Mä pääsin Sampon hauistreeniin ja huhhuh että hiki muuten vähän virtas kun tehtiin kiertoharjottelua eli meillä oli 7 eri liikettä hauikselle ja aina liikkeestä seuraavaan ilman taukoja, 7 liikkeen setti mentiin läpi kolmekertaa. Oli niin rankka treeni, että en muista oonko koskaan kokenut vastaavaa. Hädin tuskin ravistin palautusjuomani ja kannoin itseni sekä tavarani ulos päivän päätyttyä. Mahtavat fiilikset jäi kaikinpuolin ja mun hauikset kiitti nöyrästi, kun ne pullotti seuraavat 3 päivää :) Lomalla käytiin myös Jyväskylässä moikkaamassa sukulaisia ja juhlimassa sekä mummin että tädin synttäreitä!

Tänään sain tietää, että tän samaisen tädin kanssa lähdetään heinä-elokuun vaihteessa Rukalle viikoksi ja käydään laskemassa K-18 koskia, IHAN HUIPPUA!! :) Sitä ennen on myös tiedossa kaikkea muutakin kivaa. Tän viikon torstaina aamulla klo. 10 alkaa espoon hanasaaressa nordjobb -seminaari/tiedotuspäivät. Sinne oon siis menossa edustamaan meidän koulua toisen tytön kanssa. Rehtori ja meiän ruotsin opettaja yhdessä valitsee joka vuosi 2 toisenvuodenopiskelijaa pitkän ruotsin lukijoista, jotka pääsee tälle koulun kustantamalle reissulle. Ollaan siellä torstai ja perjantai kuuntelemassa pohjoismaissa työskentelystä ja opiskelusta. Käydään myös vierailemassa eduskunnan kyselytunnilla torstaina ja syödään kuulemma tosi hyvää ruokaa eli ruokavalioni ei päde ainakaan torstain buffet -illallisessa :) Onneks mulla on se yks päivä viikossa, kun saan syödä vähän rennommin ;) Siitä kerron sitten lisää kunhan reissu on tehty!

Kuluneena viikonloppuna varattiin mun ihanan ystäväni kanssa kylpylämatka pääsiäiseks:) Enää kolme viikkoo ja pääsee lillumaan altaisiin ja siihen VILLIINVIRTAAN  jota me Juulian kanssa niin paljon odotetaan ;))) Mennään siis serenaan sen villinvirran takia, koska se oli ainakin pienenä ihan paras!! Tiedossa siis ihan mahtava pääsiäisloma mahtavimmassa seurassa hotelli korpilammessa ja serenassa. Jag är så glad över att jag har Juulia som min vän. Vi ska ha jättekul tillsammans <3

Tosiaan torstaina pitäis muistella ruotsin kieltä niin pitää treenailla kun ei oo kahteen jaksoon sitä opiskellu...

Vielä sellanen asia on ollu tässä tapetilla, kun että kävin InBody -kehonkoostumusmittauksissa ja tulokset oli hyvät! Oikeeseen suuntaan ollaan matkalla ja treenivauhti on kova. Sain lisäpotkua noista mittauksista koska nyt tietää että mikä tilanne ja miten tästä eteenpäin:) Nyt alkaa kello olla jo sen verran että kiireesti pitää mennä suihkuun ja sit iltapalaa nassuun katsoen helppo elämä -sarjaa telkusta ja äkkiä nukkumaan!!

Hyviä öitä ja kauniita unia! <3



                  

Uusi ihana viikko!

Ihana uus treeniviikko on taas alkanut ja energiaa on onneks vielä toistaiseksi. Viime viikolla en tainnut enää loppuviikon treenailemisista kirjotellakkaan ja nyt siitä on niin kauan, että en kyllä muista enää niistä mitään muuta kun että selkää ja hauista oon tehnyt... :D
Perjantaina lähdin Kouvolaan ja tällä kertaa mulla oli spesiaalia seuraa, kun Noora tuli meille viikonlopuksi. Vietettiin hauska viikonloppu, shoppaillen ja muuten vaan rentoutuen. Mä ostin (en siis todellakaan olisi välttämättä sitä tarvinnut) itselleni vanhojenjatkoille Ted Bakerin iltalaukun, joka sopii mun Loubien sävyyn, eli siinä on nudea ja punaista ja niiden seurana mulla on sitten päälläni jonkunlainen musta mekko, en vielä täysin oo päättäny että minkä mekon tuolta kaapista laittais ylleen illaksi.
Tää viikko lähti tosiaan käyntiin ojentajien merkeissä eilen ja nyt kyllä tunnen että taisin tehdä super tehoilla ja suuremmilla painoilla mitä yleensä, sen verran on kipua tuolla lihaksissa. Eli todistan sen että ihminen pystyy kyllä tekemään, jos vain haluaa ja minähän haluan! Illalla tein vielä vatsatreeniä kotona: rutistuksia ja staattisia.
Tää tiistai päivä meni vähän eritavalla kuin yleensä, mulla oli varattuna koemeikki + koekampausaika klo. 16.30 ja koulusta päästyäni suuntasin kaupungin kautta sitten sinne. Mun suunnitelmat kohtas meikkaajan/kampaajan toteutuksen eli lopputulos oli juuri sitä, mitä halusin. Dramaattinen silmämeikki ja elegantti kampaus! Kuvia en tosiaan vielä laita koska niitä ei tehty täydellisesti loppuun asti, esim meikkiin ei tehty pohjaa ollenkaan ja kampaukseen tulee vielä vähän jotain lisää. :) Siellä tuhraantui sen verran aikaa, että en enää lähtenyt salille vaan päätin siirtää tän päivän jalkatreenin huomiselle, jolloin mulla olis lepopäivä. Huomenna kun ei ole mitään sen ihmeellisempää tekemistä niin mieluummin treenaan päivällä kun on vielä patterit täynnä!

Vanhojen päivä kyllä tuottaa mulle tuskaa ja päänvaivaa niin paljon, että tuskin mahtuu enää mikään ajatus päähän. Ens viikolla se kauanodotettu päivä koittaa, ja kaikki on ohi hetkessä. Eniten mua inhottaa se, että tää on aivan järjetöntä kulutusjuhlaa. Ihmisillä, etenkin meillä naispuolisilla, tuppaa palamaan rahaa ihan sairaasti vaan sen takia että oltaisiin muutaman tunnin ajan nättinä. Nimim. Suunnittelemani ja tilaamani hopeakorut saapuivat enontekiöstä kultasepältä viime viikon perjantaina ja kyllähän se laskukin tuli niiden mukana. Eli en siis todellakaan kiellä omaa rahan tuhlaustani. Jotkut osaavat hallita rahan käyttönsä kyseisen juhlan suhteen ja jotkut joutuvat vauhdin hurmaan, kaikki mahdollinen on saatava, eikä sekunda kelpaa. Missä menee raja? Kysynpähän vaan! Toisaalta on turha jäädä miettimään liikoja. Kai sitä nyt yhden päivän saa olla täydessä loistossaan, mä ainakin aion olla ;)

Tän verran voin valottaa mun sävy maailmaa. Pääosaa näyttelee siis tuo violetti ja toi pieni suikero organzan palanen. Tumman harmaa tafti on tuon kauniin organzan alla helmassa :)

-Linda-

kiire ja ahdistus!

Täällä taas sysipimeän illan keskellä istun ja kirjotan. Ootan että päivät alkais kunnolla pitenemään ja valostumaan niin tää eläminen ei olis näin vaikeeta. En siis tykkää pimeestä yhtään... Ne syksyn ensimmäiset hämärät illat on kivoja, mutta rajansa kaikella!
Rajansa kaikella myös tän koulustressin kanssa. Mulla on koeviikko meneillään ja satamiljoonaa juttua tekemättä. Pitäis mm. lukea englannin kielinen kirja (Agatha Christie - A pocket full of rye) loppuun ja tehdä siitä kirjaraportti, tehdä uskonnon tunnille alustus, lukea kokeisiin, olla koululla harjottelemassa musailmasun näytönpaikkoja varten. Näiden ja muiden koulujuttujen lisäks mun pitäis käydä treenaamassa, tehdä ruokaa, käydä töissä, siivota joskus, etsiä se laukku vanhoihin, käydä omissa harkoissa, pitää yhteyttä ulkomaailmaan ja uudeksi päänvaivakseni sain myös itselleni tehtävän etsiä uudet tanssikengät! Kyllä! Aikaisemmista postauksistani selviää, että hain tanssikenkäni Helsingistä ja se reissu ei kenkien osalta tullut ihan halvaksi.. Louboutinit kun nuo kaunottaret ovat. No, niissä on 100mm korko, ja nyt kun pukuni tuli valmiiksi ja haimme sen ompelijalta viime lauantaina, totesin että helma on hieman liian pitkä ja tarvitsen korkeammat kengät. Yritin pyörähdellä mekon kanssa, mutta jokaisella askelmalla astuin Loubieni kanssa helman päälle. Ompelijani kyllä sanoi että jos haluan, mekko voidaan vielä lyhentää mutta en enää jaksanut lähteä siihen ruljanssiin. Päätin siis, että laitan Loubit jalkaan vasta vanhojen jatkoille ja ostan uudet kengät itse tansseihin. Helpommin sanottu kuin tehty(olen hieman kranttu). Mistään kenkäkaupasta en tule löytämään haluamiani kenkiä, joten ne on pakko tilata netistä ja se jos mikä on arpapeliä, siis koon suhteen. Tänään silmät kierossa oon selaillut varmaan 10 000 paria kenkiä netistä ja kaikissa on joku pieni vika, liian matala korko, liian korkea platoo, liikaa krumeluureja tai muuta vastaavaa. So, wish me luck! :)
Treeni luistaa hienosti, eikä oo kyllä valittamista ollut. Muuta kun, että raskasta on tää voiman hankkiminen. Niska-hartia seutu jumittaa ja se on aika ärsyttävän tavallinen vaiva mulla, tuleeko se sitten huonosta nukkuma-asennosta vai treenin aikana epäkkäitten jännittämisestä... En tiedä, varmaan kyllä molemmista. Täytyy sitten käydä hierotuttamassa ne auki tässä lähiaikoina kunhan selviin kaikesta muusta hässäkästä ensin.
Vähän semmosta juteltiin salilla eilen, että uutta ruokavalioo ois ehkä pukkaamassa lähiaikoina, kunhan saan vanhan lähetettyä asianosaisille tsekattavaksi. Ihan kivaa, johan tätä nykyistä onkin syöty jo ainakin 3 kk. Tänään hikoilin jalkojen parissa classicilla nääntymiseen asti, olin unohtanu palautusjuoman treenikassista, hups! Huomenna levätään ja torstaina taas salilla selän ja hauisten parissa :)

Unelmia kohti!

Kello on jo vaikka mitä, mutta se ei haittaa koska skippaan huomisen ''koulupäivän''. Tosiaan mulla ois ollu vaan yks tunti uskontoo niin päätin olla menemättä ja on myös kouvolassa paljon asioita joita pitää hoitaa vielä päiväsaikaan. Kiire viikko on kyllä ollu, joka päivä oon jossain ollu menossa ja onkin olo jo sen mukanen, alkaa vähän väsyttää tää juokseminen paikasta toiseen.
Tiistaina mulla oli jalkapäivä salilla ja se oli se kauhee kiirepäivä kun piti mennä koululle vielä illaks takasin. Kerkesin ihan hyvin, ainut mikä jäi harmittamaan oli se että salilla oli kaikki tangot varattuina koko ajan niin mun jäi tekemättä suorinjaloin mave, kun ei sitten ollut aikaa jäädä oottelemaan tankojen vapautumista. Olin illalla joskus yheksän jälkeen kotona ja uni kyllä tuli aika helposti.
Keskiviikkona olin Emilian kanssa kaupungilla. Yritin epätoivosesti etsiä ittelleni laukkua sinne vanhojen tansseihin JOIHIN EI OO ENÄÄ KUN 3 VIIKKOA!! Mä nään jo nyt painajaisia siitä että mulla ei oo mekkoa eikä kampausta eikä meikkiä... kamalaa... En löytänyt laukkua, mutta leimuskasta löytyi mulle ihana valkoinen kanikeeppi harteille, ettei tuu kylmä :) En kerennyt ottaa kuvaa siitä, mutta kyllä niitä sitten tulee kunhan koko kokonaisuus on valmiina!
Tänään menin 45 min liian aikasin kouluun, ei kyllä naurattanu kun luokan ovessa oli lappu että alotetaan vasta 8.45 ja mennään katsomaan teatteridiplomia. Mikäs siinä sitten oli ootellessa. Pääsin kahdelta pois ja menin suoraan kotiin syömään kun en muistanut ottaa omia ruokia mukaan kouluun.
Kotona mää mietin, en kuitenkaan ehdi lauantaina käydä salilla joten mun on pakko mennä joko tänään tai huomenna klo 8 aamulla ennen kun lähden kouvolaan junalla. Nukahdinkin välillä kun mietin että mitä teen. Neljältä heräsin ja totesin että en mä tähän voi jäädä makaamaan. Tuli ihan paha olo kun aattelin sitä jos oisin jäänykkin vaan nukkumaan siiheks asti kunnes kaheksalta alkoi omat harkat. Lähdin bussilla Classicille ja siellä olikin taas niin kivaa, kuten aina :) Oli tosiaan selkä ja hauis painotteinen päivä tänään ja tuntu, että treeni luisti aika hyvin. Ongelmana mulla on hauiskääntö myötäotteella (taljassa), kun tuntuu että siellä on kaikki hermoradat ihan solmussa ja sit sattuu. Tuli tänään myös todettua, että pitäis varmaan ostaa sellanen vyö ittelle, kun selän kanssa on vähän ongelmia. Salilta menin sitten omiin harkkoihin vielä illaksi ja nyt istun tässä aika loppuunpalaneena. Onneks saa latautua yön ajan niin jaksaa taas viilettää huomisen päivän!

Monet mun kaverit ihmettelee tätä mun intoo ja jaksamista. Ne aina kysyy että miten sää jaksat raahata noita reenikamoja ja ruokia ja vaikka mitä. Mä siis tosiaan raahaan aamulla kouluun itseni, kirjat, treenikassin, kylmälaukun jossa mulla on ruoka ja käsilaukun jossa sitten kaikki tarpeellinen kynsinauharasvasta lähtien... Joskus mulla saattaa olla 2 eri vaatekokonaisuutta mukana. Haluun olla koulussa siisti ja nätti, mutta sitten kun menee salille niin ei aina jaksa mennä sinne villakangastakissa ja talvisaappaissa, joten sitten pitää olla mukana toppatakki, tuulihousut ja lenkkarit. Mulla on nää kaikki mukana koulussa, koska en jaksa tehdä enää koulun jälkeen turhaa reissua kotiin ja hakea tavarat sieltä(vaikka joskus tuntuu että se olisi helpompaa...). Mä jaksan, koska tää on mulle yks niistä asioista joita rakastan. Välillä se ärsyttää ja mietin että miks kidutan itteeni tälläsellä ja vielä kun busseilla pitää kulkea. Aina jaksan kuitenkin muistaa sen että mä teen tätä itteni takia. Jos jättäisin jotain tekemättä niin se ois multa itteltäni pois ja sitä mä en halua. Mulla on haave ja meen kokoajan sitä kohti.
Taas ollaan yksi treeni lähempänä sitä.

 

-Hyvää yötä-

 

Silloin joskus

 

Meidän täytyy katsoa silmiin näyttämättä sitä,

meidän on vaikea uskotella, mutta muutakaan ei voi.
Kertominen satuttaisi, mutta satuttaako enemmän jättää sanomatta

 

Totuus ja oikeus,

entä jos ei vain huvita.

Huvita olla tavallinen, mitä ikinä se onkaan.

 

Kuka käski näin, vaikka en edes pyytänyt.

Teki tilanteesta mahdollisen meille, mutta mahdottoman muille.

Etenkin yksi.

 

Ollaan vain,

ollaan ikuisesti yhdessä yksin.

 

xx

Hiukan kuulumisia!

Heippa ''taas''!

Oon vaihteeks pitänyt vähän taukoa tästä kirjoittamisesta, syystä että LIIKAA TEKEMISTÄ! Voin kertoa, että ei kannata yhdistää opiskelua, työtä, treenaamista, cheerleadingia ja yksin asumista. Siitä ei seuraa mitään muuta, kun todella sotkunen asunto ja todella sotkuinen ja hataramuistinen pää. Mun onneks tässä on ollu joululoma vähän rauhottamassa tilannetta. Ennen lomaa meillä oli koeviikko, jonka mä kyllä jätin väliin melkein kokonaan eli ihanat uusinnat odottavat kunhan koulu jatkuu. Liian korkea kuume ja keuhkoputkentulehdus veti maihin aika täydellisesti ja treenaaminenkin jäi pariks viikoks, kun epätoivoisesti yskin keuhkojani pihalle. Nyt oon yrittäny kuroa kiinni sitä, mikä on jäänyt välistä. Alotin tosiaan loman menemällä töihin, kun mut sinne ihanasti soitettiin toisen lomapäiväni aamuna. Kävin ottamassa pitkästä aikaa taas geelit kynsiini ja aatonaattona lähdettiin joulunviettoon jyväskylän suunnalle sukulaisten luokse. Tultiin takasin Kouvolaan joulupäivän iltana ja Tapaninpäivän aamuna klo. 6.00 töihin.......:)

Vuosi kerkes myös vaihtua... Kaiken tän tekemisen ja touhuamisen keskeltä ei oikeastaan edes kiinnostanut lähteä sitä minnekkään kavereiden kanssa juhlistamaan. Mulle tuli juhlan tuntu siitä, että ostin(en itse) uudenvuoden aattona täydellisesti istuvat ja törkeen hyvännäköset farkut (luulin sellaisen yhdistelmän olevan pelkkä kaupunkilegenda!!!)  ja Solsidanin tuotantokauden, jota katsellessa kaikkien hehkuttama vuoden vaihtuminen sitten tapahtui. Kyllä, olin uudenvuodenaaton kotona ja hoidin pientä koira reppanaamme, jonka silmään tullut näärännäppy piti poistaa nukutuksessa. Raukka olikin sitten ihan seis koko päivän, eikä oikein ymmärtänyt maailmanmenosta mitään! Facebook täyttyi ihanista (lue: ärsyttävämpääkin ärsyttävimmistä) uudenvuoden toivotuksista. Onko se nyt sitten niin ihmeellistä? Niin käy joka vuosi ja sehän tietää vain sitä että taas ollaan vuoden vanhempia... 

Tää päivä on ollu kyllä turhaakin turhempi: Solsidania, facebook, Solsidania ja sama ralli jatkuu. Mikään paikka ei ole auki ja kotona oleminen alkoi tökkiä jo puolilta päivin. Kouvolan kuntosalitkin oli kiinni. Huominen ja torstai tietää töitä eli rahaa ja perjantaina suuntaan lahteen katsastamaan ompelijan luokse missä vaiheessa vanhojenpukuni on. Perjantaina nään myös rakasta Juuliaa, jota en oo tän kaiken keskellä nähnyt taas varmaan kahteen kuukauteen!


En selittele tän enempää, vaan valotan taas hieman kenkäkaappia :)

En yleensä tee uudenvuodenlupauksia, mutta tää on poikkeus: lupaan kirjotella tänne jotain vähän useemmin ;)