Oon vaihteeks pitänyt vähän taukoa tästä kirjoittamisesta, syystä että LIIKAA TEKEMISTÄ! Voin kertoa, että ei kannata yhdistää opiskelua, työtä, treenaamista, cheerleadingia ja yksin asumista. Siitä ei seuraa mitään muuta, kun todella sotkunen asunto ja todella sotkuinen ja hataramuistinen pää. Mun onneks tässä on ollu joululoma vähän rauhottamassa tilannetta. Ennen lomaa meillä oli koeviikko, jonka mä kyllä jätin väliin melkein kokonaan eli ihanat uusinnat odottavat kunhan koulu jatkuu. Liian korkea kuume ja keuhkoputkentulehdus veti maihin aika täydellisesti ja treenaaminenkin jäi pariks viikoks, kun epätoivoisesti yskin keuhkojani pihalle. Nyt oon yrittäny kuroa kiinni sitä, mikä on jäänyt välistä. Alotin tosiaan loman menemällä töihin, kun mut sinne ihanasti soitettiin toisen lomapäiväni aamuna. Kävin ottamassa pitkästä aikaa taas geelit kynsiini ja aatonaattona lähdettiin joulunviettoon jyväskylän suunnalle sukulaisten luokse. Tultiin takasin Kouvolaan joulupäivän iltana ja Tapaninpäivän aamuna klo. 6.00 töihin.......:)
Vuosi kerkes myös vaihtua... Kaiken tän tekemisen ja touhuamisen keskeltä ei oikeastaan edes kiinnostanut lähteä sitä minnekkään kavereiden kanssa juhlistamaan. Mulle tuli juhlan tuntu siitä, että ostin(en itse) uudenvuoden aattona täydellisesti istuvat ja törkeen hyvännäköset farkut (luulin sellaisen yhdistelmän olevan pelkkä kaupunkilegenda!!!) ja Solsidanin tuotantokauden, jota katsellessa kaikkien hehkuttama vuoden vaihtuminen sitten tapahtui. Kyllä, olin uudenvuodenaaton kotona ja hoidin pientä koira reppanaamme, jonka silmään tullut näärännäppy piti poistaa nukutuksessa. Raukka olikin sitten ihan seis koko päivän, eikä oikein ymmärtänyt maailmanmenosta mitään! Facebook täyttyi ihanista (lue: ärsyttävämpääkin ärsyttävimmistä) uudenvuoden toivotuksista. Onko se nyt sitten niin ihmeellistä? Niin käy joka vuosi ja sehän tietää vain sitä että taas ollaan vuoden vanhempia...
Tää päivä on ollu kyllä turhaakin turhempi: Solsidania, facebook, Solsidania ja sama ralli jatkuu. Mikään paikka ei ole auki ja kotona oleminen alkoi tökkiä jo puolilta päivin. Kouvolan kuntosalitkin oli kiinni. Huominen ja torstai tietää töitä eli rahaa ja perjantaina suuntaan lahteen katsastamaan ompelijan luokse missä vaiheessa vanhojenpukuni on. Perjantaina nään myös rakasta Juuliaa, jota en oo tän kaiken keskellä nähnyt taas varmaan kahteen kuukauteen!
En selittele tän enempää, vaan valotan taas hieman kenkäkaappia :)
En yleensä tee uudenvuodenlupauksia, mutta tää on poikkeus: lupaan kirjotella tänne jotain vähän useemmin ;)
Oisko kannattanu jäähä kotio lukioon, niin ei tarttis olla yksin sotkusessa kämpässä treella ;)
VastaaPoistaTsemppiä kevätlukukauteen <3
Voin kyllä todellakin sanoa, että mieluummin sotkunen kämppä kun joku kouvolan ahdistava yhtärin lukio :D
VastaaPoista