Haaveilin

...Heräsin todellisuuteen kauhunsekaisin tuntein, pelkäsin, totuin ajatukseen, uskalsin jo odottaa toivoen, pelkäsin hieman lisää, rauhotuin, olin tyytyväinen sekunnin kunnes se vietiin pois... Vaikka sitä ei olisi ollut oikeasti, toivonkipinä oli ja se oli tosi. Kuinka maailma voi ottaa jotain sellaista mitä se ei vielä edes antanut? Vaikka muu jäi vielä jäljelle, se pieni, se pienenpieni ei.

 

 

Onko sulla joskus ikävä ollut jotain jota ei ehkä olekaan?

Onko sulla koskaan ikävä tullut, vaikket tiedä mitä edes kaipaatkaan?

Niinkuin pieni satu johon lapsena uskoit, menettänyt hohteen on kokonaan

tai niinkuin kaunis maisema jota ei koskaan ole edes ollut olemassakaan.

 

 





Keskellä kesää!

Kolme viikkoa kesälomaa on nyt kulutettu ja osa musta toivoo, että koulut alkais ja pääsisin takasin Tampereelle. Ei Kouvolassa mitään vikaa oo, mutta kun on tottunu asumaan yksin, käyttämään itse ruokansa, olemaan omassa rauhassa ym. on aika haasteellista taas tottua muunmuassa siihen, että joku syö sun raejuustot ja mehukeitot jääkaapista! Asianosaiset tuntekoot piston sydämessä :)

Töiden merkeissä on siis mennyt alkukesä ja niin se tulee myös jatkumaankin heinäkuun loppuun saakka, jolloin pidän ihanat palkalliset kesälomapäiväni, kaikki ne 10! Tässä juhannuksena mulla oli jopa kolmen päivän vapaat, jotka tuli tarpeeseen.Torstai aamuna lähdin tampereelle käymään. Kärsin koko aamun kauheesta vaatekriisistä, kun olin vihdoin sen selättäny niin Ida päätti ilmoittaa tarvitsevansa juuri ne kengät missä olisin ollut lähdössä... Asu meni sitten uusiksi ja koko garderobi käytiin toisenkerran läpi. Lopputulokseen olin tyytyväinen, suosittelen käymään äidin vaatekaapilla josta ainakin meillä löytyy tosikivoja vaatteita ;) Viettelin yön tampereella ja perjantai aamupäivästä lähdin kotiinpäin. Oli ihana ja piristävä reissu, KIITOS seuralleni!! <3

Kriisi ohi!

Juhannusaatto meni Juulialla iltaa istuessa. Oli mukavaa, vaikka välillä oli hermot koetuksella... :)

Sali oli eilisen ja tän päivän kiinni (Magneettikortit PLIIS!!) eli  huomenna tulee melko aggressiivinen treeni kun pääsee sinne kolmen päivän höyryt päästelemään, onneks luvassa on taka- ja etureisi, pakara, pohje -päivä!

Pää pursuaa ajatuksia kaikista tän hetkisistä tapauksista. Lomalla on kuulema aina aikaa miettiä kaikkia asioita. Mä en oo lomalla, eikä oo kauheesti tota ylimäärästä aikakaan, mutta silti on tullut mietittyä vaikka minkämoisia asioita(töissä on aikaa:)). Järjellähän ei tässä oo mitään osaa eikä arpaa, koska ihmiset on loppupelissä hyvin paljon tunteiden vietävissä. Niin, tunteiden... Vähän niinkun eläimet menee aistiensa vietävinä. Itseasiassa hyvinkin paljon sama asia. Vaikka asioita kuinka miettis niin ne ei sillä mikskään muutu, entistä enemmän vaan saa päänsä pyörälle. Onneks aika tulee näyttämään, miten asiat on tarkotettu meneviksi. Ja niin osuvaan tilanteeseen Erin laulaa uudella levyllänsä:

Nyt annan maani, maani, maani pyöriä,

kun mikään ei tänään miettimällä selviä.

Annan maani, maani, maani pyöriä,

kun mikään näköjään ei itkemällä selviä

Kuittaan ja kiitän!

P.S  Rakkauden ensimmäinen huokaus on järjen viimeinen - Antoine Bret